Häkkäyskulttuuri on vastavoima monimutkaistuvaan maailmaan

Tietotekniikassa vastaan tuleviin järjestelmiin ja ongelmiin voi aina löytää oman lähestymiskulmansa, eikä siihen välttämättä tarvita esitietoja. Häkkäyskulttuurissa kyse on siitä, että kuka tahansa voi osallistua ja onnistua.

Helsingin Tekniikan päivien ohjelmaan lauantaina 7.11.2015 puhujia on koonnut myös Virpi Sumu, Helsingin yliopiston Linkki-resurssikeskuksen koordinaattori. Sessionsa teemaksi hän valitsi tiedon häkkeröinnin.

”Kun maailma käy monimutkaiseksi, moni haluaa selvittää, miten järjestelmät toimivat ja miten niitä voi rakentaa itse”, Virpi Sumu sanoo.

Ilmiöllä on monta nimeä: hakkerismi, häksäys, värkkäys, kierrätys, hacklabit, kotoilu, makerismi, hackathonit, internet of things. Ja vaikka hakkereilla on maine tietojärjestelmiin murtautujina, pohjalla heilläkin on pyrkimys ymmärtää, miten jokin toimii.

”Kun ymmärtää järjestelmän toimintaa, sitä voi korjata ja kehittää. Innovaatioita ei synny ilman ymmärrystä, ja siihen tarvitaan rohkeutta kokeilla, innostusta ja paljon raakaa työtä. Häkkäyskulttuuri syntyy juuri näistä elementeistä”, Sumu sanoo.

Hacklab kohtaa tiedon -session puhujat edustavat häkkäyskulttuurin erilaisia näkökulmia. Teppo Jussmäki Helsinki Hacklabilta kertoo hacklabien yhteisöllisistä arvoista – mitä iloa ja hyötyä toiminnasta on yksilölle ja yhteisölle. PuzzlePhonen kehittäjä Alejandro Santacreu taas näyttää, miten ideasta päästään tuotteeseen ja mikä henkilökohtainen palo saa hänet luomaan uutta. Internet of Things -lehden päätoimittaja ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkija Samu Varjonen on syvällisesti perehtynyt esineiden Internetin sovelluksiin.

Kielitieteilijänä aloittanut Virpi Sumu kertoo omasta häkkeröinnistään näin:

”Jos olemassa olevat ohjelmat, kojeet ja työkalut eivät tee sitä mitä itse haluaa, voi aina kehitellä uusia. Olen välillä tuntenut oloni vähän eksyneeksi, koska en todellakaan ole missään määrin syntynyt näppäimistö kädessä. Onkin ollut helpottavaa huomata, että kukaan ei ole ekspertti kaikessa. Kun itse on innostunut kehittämään uutta, muutkin innostuvat mukaan, ja apua saa aina pyytää. Silloin ei ole aikaa tai tarvetta huolestua oman osaamisen rajoista, koska aina on mahdollista oppia lisää.”

Hacklab kohtaa tiedon: Porthanian sali P2, Yliopistonkatu 3, lauantaina 7.11. kello 15.00-17.