Tampere/puhujaesittelyt

Tekniikan foorumi perjantaina 10.11.2017, Hotelli Tornin kongressikeskus Pajassa

Keynote-puhujat

Lääketieteen tohtori Merja Hiltunen toimii Tekesissä suomalaisten ja kansainvälisten startup-yritysten johtavana asiantuntijana. Työn painopisteenä on tulevaisuuden innovaatioiden kehittäminen terveyden, palveluiden ja hyvinvoinnin alueilla sekä korkealaatuisten innovaatiohankkeiden edistäminen alan kasvuyrityksissä. Hiltunen on työskennellyt Tekesillä vuodesta 2003. Hänellä on monipuolista johtajakokemusta bio- ja terveysteknologioiden sekä strategisen työn ja kansainvälisten verkostojen kehittämisestä. Hän on toiminut myös Tekesin edustajana Brysselissä.

 

 

 

 

 

Antti Heino vetää IBM Suomen edistyneen analytiikan tiimiä, joka on erikoistunut erilaisiin koneoppimisen ja tekoälyn ratkaisuihin sekä digitalisaation mahdollistamaan datan hyödyntämiseen.

 

 

 

 

 

Tekniikan päivien yleisöpäivä lauantaina 11.11.2017 Tampere-talossa

 

Airalla on asiaa

90-vuotiaan Aira Samulinin vauhti vain kiihtyy. Mistä kumpuaa hänen elämänilonsa? Nuorekkuutensa salaisuudeksi Samulin on paljastanut tanssin lisäksi sen, että hän on tarkka ravinnostaan. Aira on myös pidättäytynyt tupakoinnista ja muista paheista. Hän haluaa näyttää esimerkkiä omalla käytöksellään, ihminen voi elää hyvin ja vanhaksi.

Airan puheenvuoro 14.30-15.30.

 

 

 

 

 

 

Ihminen teknologiana: päivitä biologinen tietokoneesi biohakkeroinnin avulla

Teemu Arina on tunnettu digitalisaation asiantuntija, teknologia-alan sarjayrittäjä, tietokirjailija ja biohakkeri. Hän on perehtynyt erityisesti digitaalisen liiketoiminnan, sosiaalisen median, ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen, verkko-oppimisen ja digitaalisen terveyden avainkysymyksiin.

Tiivistetysti biohakkerointi on oman terveyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn optimointia teknologiaa hyödyntämällä.  Arina on kirjoittanut yhdessä lääkäri Olli Sovijärven ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan kanssa Biohakkerin käsikirjan, jossa pureudutaan suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden optimointiin hyödyntämällä tiedettä, teknologiaa ja syvällistä ymmärrystä ihmisen ravitsemuksesta.

Teemun  puheenvuoro klo 12.00-13.00.

 

 

 

 

Mitä tapahtuu ruoalle, kun kaikki muuttuu?

Ilmastonmuuttuminen on ihmisen historian suurin haaste ja pahiten se iskee globaaliin ruoantuotantoon. Tulevaisuus ei näytä valoisalta. Samalla teknologian kehitys on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin ja luo ennen näkemättömiä mahdollisuuksia ratkaista valtavia ongelmia. Edessä on radikaaleja muutoksia, joita on ennakoitava jo nyt. Miltä näyttää tulevaisuuden ruoka, kun tekoäly kohtaa biotekniikan tai illallisesta tulee virtuaalitodellisuutta?

Biotekniikan tohtori Lauri Reuter tutkii tulevaisuuden ruokaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä.

Laurin puheenvuoro klo 13.50-14.20

 

 

 

 

 

Puettavan elektroniikan uusi aalto ja terveyden seuranta

Kuvassa akatemiatutkija, Associate Professor Matti Mäntysalon  hyppysissä oleva ultrakevyt ja taipuisa laastari sisältää lähetinsirun ja sen tarvitseman elektroniikan. Taipuisaan kalvoon tulostetulla elektroniikalla kerätään fysiologista tietoa, tässä projektissa muun muassa sydämen sähköimpulsseja, EKG:tä.

Ideana on, että henkilön iholle napakasti kiinnittyvä laastari mittaa huomaamattomasti hänen elintoimintojaan. Tieto voidaan tallentaa hänen älypuhelimeensa tai pilvipalveluun, josta ne ovat poimittavissa terveydentilan omaan seurantaan tai lääkärin analysoitaviksi.

– Tällä tavoin saatu tieto ei ole ehkä yhtä tarkkaa kuin sairaalatekniikalla tuotettu data, mutta se kertoo henkilön hyvinvoinnin trendistä, lääkeaineen pitkävaikutteisesta tehosta tai paljastaa, noudattaako potilas esimerkiksi hoidoksi määrättyä liikuntaohjelmaa, sanoo  Matti Mäntysalo.

Matin puheenvuoro klo 13.50-14.20.

 

 

Milloin Innostuminen on vaarallista

– Tutkimukset  osoittavat, että tunteet, myös negatiiviset, voidaan kääntää positiiviseksi voimavaraksi, negatiivisia tunteita liiketoiminnassa aikaisemmin Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkinut Henna Salonius tietää.

Henna toimii nykyään operatiivisena johtaja Moodmetric Oy:ssa, joka on kehittänyt elintoimintoja mittaaavan sormuksen. Se  näyttää kuormittavat hetket reaaliajassa, joten käyttäjä oppii huomaamaan, milloin on aika vetää henkeä. Moodmetric-mittaus antaa viitteitä henkilön kuormituksen ja palautumisen tasapainosta.

Hennan puheenvuoro klo 10.40-11.10.

 

Uusia tapoja hoitaa eturauhassyöpää

Professori Tapio Visakorpi toimii   Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnan dekaanina. Hän on syöpägenetiikan professori ja tutkinut eturauhassyövän  synnyn ja etenemisen mekanismeja yli 25 vuotta. Visakorpi on tutkimuksissaan keskittynyt muun muassa hänen tutkimuksensa aiheena on ollut miksi syöpä muuttuu hoidolle resistentiksi. Ja näin löytää uusia tapoja hoitaa eturauhassyöpää.

  • – Kaikki syöpätaudit ovat hyvin yksilöllisiä, syöpäsolun perimä on ihmisillä aina erilainen. Siksi on tärkeää kehittää yksilöllistä diagnostiikka ja sitä kautta myös syöpähoitojen yksilöllisyyttä, professori painottaa.

Tapion puheenvuoro klo 10.00-10.30.

 

 

Kehon omat entsyymit ja solut pilkkovat biohajoavia implantteja

– Rusto korjautuu hyvin hitaasti tai ei lainkaan. Nivelrustot saattavat korvautua sellaisella rustotyypillä, joka ei ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen, biomateriaalien ja kudosteknologian professori, dekaani Minna Kellomäki Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo.

Kun kerran oma keho korvaa rustoa hitaasti ja joskus huonostikin, on hyvä tutkia muita mahdollisuuksia. Ratkaisuja on löytynyt. Biohajoavia implantteja on kehitetty aina liiketoiminnaksi saakka.

– Tällä hetkellä markkinoilla on useitakin tuotteita. Vauriokohtaan voidaan ruiskuttaa geelimäistä ainetta tai siinä on mahdollisuus käyttää joko kiinteätä tai huokoista ainetta.

Kellomäen mukaan monet korjauksessa käytetyt materiaalit ovat polymeerejä. Materiaalien rakenteessa on atomeita ja molekyylejä, joita luonnostakin löytyy, mutta ne on muokattu kestämään pidempään.

– Ideana on se, että kehon omat entsyymit ja solujen toiminta lähtevät pilkkomaan sitä, Kellomäki selventää.

Minnan puheenvuoro 11.20-11.50.

Itsemittausaineistot – havaintoja ihmisten hyvinvoinnista arjessa

– Hyvinvoinnin mittaaminen erilaisten itsemittauslaitteiden, kuten sykemittareiden, aktiivisuusrannekkeiden ja älyvaakojen, avulla on suositumpaa kuin koskaan aiemmin, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Julia Pietilä.  Arkielämässä tehdyt itsemittaukset kerryttävät laitevalmistajille suuria tietoaineistoja, joita voidaan hyödyntää myös tieteellisessä tutkimuksessa. Jopa kymmeniä tuhansia henkilöitä sisältävien itsemittausaineistojen avulla voidaan tarkastella ihmisten arkipäiväistä, terveyteen liittyvää käyttäytymistä sekä sen vaikutusta hyvinvointiin. Tällainen tieto puolestaan mahdollistaa yksilöllisemmän palautteen ja tuen hyvinvoinnin edistämisessä.

Julian puheenvuoro 11.20-11.50.

 

 

Kymmenen terveysalan uutuustuotetta – startup-yritykset esittäytyvät

Kiinnostaako sinua terveys ja hyvinvointi? Tampereen HealthHUBiin kuuluvat jäsenyritykset esittäytyvät ja kertovat omista tuotteistaan ja palveluistaan, joiden avulla jokainen pystyy hoitamaan itseään niin ennaltaehkäisevästi kuin akuutin sairaudenkin kohdalla. Yritysesittelyissä kerrotaan mm. stressistä, mielenterveydestä, vertaistuesta vakavan sairauden kohdalla, pelillisyyden hyödyntämisestä, motivoinnissa, nykyaikaisesta fysioterapiasta ja epilepsian hoidosta.

Seuraavat yritykset ovat mukana tapahtumassa: BearIT, BrainCare, Citynomadi, Fluente Kumppanit, Headsted, Huoleti, Hölkkä,  Kineso,  LivingSkills ja Moodmetric.

Tervetuloa ihmettelemään ja oppimaan!

HealthHUBin yrityspuheenvuorot kl0 12.00-13.00

 

 

 

Aivoihin sijoitetun implantin avulla halvaantunut liikkumaan

Professori Leena Ukkosen tutkimusryhmä Tampereen teknillisellä yliopistolla kehittää implanttiteknologiaa ja erityisesti antenniteknologiaa yhdessä Berkeleyn, UCLA:n ja UCSF:n yliopistojen kanssa. Implanttiteknologian avulla pystytään hoitamaan sairauksia ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Läpimurtosovelluksena tutkijaryhmät yrittävät rakentaa langatonta aivotietokonetta. Halvaantuneiden ihmisten hermoratoja korvaamaan voidaan istuttaa implantti, joka pystyy lukemaan käskyjä aivoista ja välittämään ne langattomasti kehon ulkopuolelle ohjausjärjestelmään. Tavoitteena on saada pienikokoinen impalntti siirtämään riittävän tehokkaasti tietoa kudoksen läpi. Tulevaisuudessa näin voitaisiin ajatusten voimalla ohjailla liikkumista.

Leenan puheenvuoro 13.10-13.40.